Atlantin ylitys 2014 Adventure of the Seas - Osa 2

4.11.2014

Illalla suuntasimme laivan pääruokasaliin illalliselle. Meillä oli varattuna joka illalle sama pöytä kello 18.00. Pöytä oli tällä kertaa kuuden hengen joten muitakin sitten olisi todennäköisesti pöytäämme tulossa. Oltiin tilattu jo alkuruuat ja pääruuat ja odottelimme niitä, kun pöytäämme saapui vanhempi brittipariskunta joskus puoli seitsemän aikaan. Tarjoilija sitten otti myös heidän tilauksen ja meidän ruuat tulivat sitten vasta samaan aikaan kuin tämän vanhemman pariskunnan. Eihän siinä nälkä olisi vielä ollutkaan! No pakko oli niellä nälkäisen kiukku ja odotella vielä kiltisti ruokaa. Kaksi paikkaa vielä pöydässämme oli, ja odottelin kauhulla, ettei niihin enää tule ketään tänä iltana.
Saatiin ihan mukavasti juttuakin aikaan pariskunnan kanssa ja pääravintolan ruuat olivat hyviä ja vatsa niillä täyteen tuli. Kierreltiin taas illallisen jälkeen laivaa ja hyttiin tultuamme tilasimme huonepalvelusta pizzaa iltapalaksi. N jäi hyttiin ja itse kävin vielä illemmalla kiertelemässä laivan kannella ja kuuntelemassa jonkun aikaa laivan teatterissa olevaa musiikkiesitystä jossa soitettiin 70 - luvun hittejä.

5.11.2014

Porto Santo - Madeiran naapurisaari

Aamulla herättiin tuttuun tapaa hyvissä ajoin ennen seitsemää ja jonottamaan Windjammerin aamiaiselle taas ensimmäisten joukossa. Tänään laiva saapuu Madeiralle Funchalin satamaan ja meillä oli tarkoituksena vain kierrellä keskustan kauppoja ja eilisen puhelimen mykistymisen vuoksi ajattelin etsiä laturia.

Lähestytään Funchalia

Laivan neloskantta kiertävä kävelyväylä.

Oltiin varattu laivayhtiöltä viiden dollarin hintaan bussikyyti keskustaan ja takaisin, joten oli vähän helpompi reissu keskustaan. Mentiin keskustan ostoskeskukseen jonka N oli jo ennen matkaa löytänyt netistä. Siellä metsästin kuumeisesti kauppaa josta löytyisi puhelinlaturi. Yksi suuri kodinkoneliike löydettiin ja sieltä iso valikoima latureita, mutta halusin vielä varmistua että varmasti laturilla akku latautuu ja kokeiltiin myyjättären kanssa latausta, mutta se ei onnistunut. Eipä sitten tullut laturikaupoista mitään, kun ilmeisesti ei laturissa ollutkaan vika, vaan puhelimessa. Seuraavaksi sitten etsittiin valtuutettu puhelinhuolto ja sieltä kysymään apua. He eivät voineet mitään vaan olisivat lähettäneet jonnekin maahantuojalle puhelimen, joten en jättänyt sitä, kun olisi pitänyt tulla parin viikon päästä hakemaan ja silloin oli tarkoitus olla toisella puolen Atlanttia. Päätin, että ei lomalla puhelinta tarvitse ja muutamat viestit kotiin Suomeen ja nettikahviloissa surffailut voi hoitaa N:n puhelimella. Nyt se loma vasta alkaakin, kun ei puhelimesta tarttee olla riippuvainen! Hoidetaan sitten puhelin kuntoon kotona. Kierreltiin vielä jonkun aikaa Funchalin katuja ja mentiin sitten välipalalle Ritzin terassille. Siellä kävin pakolliset nettisurffailut Wi-Fillä ja kulutettiin aikaa katsellen alhaalla kulkevaa liikennettä. Laivalle palasimme bussikyydillä ja mentiin lähes heti syömään illallisravintolaan. Illallisen jälkeen kävin vielä kuvailemassa Madeiraa iltavalaistuksessa laivan kannelta sekä laivan lähtöä satamasta. Lähdettiin kohti Teneriffaa vasta kahdeksalta.

Funchalin kaupunkia

Kivoja pikkukatuja

Pankki

Joao löysi Madeiran saaren. Hän oli yksi niitä hurjia jotka uskalsivat purjehtia maailman laidalle.

Funchalia iltavalaistuksessa

Laivan yläkantta Funchalin satamassa

Laivan Johnny Rockets hampurilaisravintola

6.11.2014

Auringonnousu Atlantilla - Tuolla jossain on Afrikka

Löydettiin reitti, mistä pääsee laivan keulakannelle.

Laivan miehistölle on vähän pelkistetymmät portaikot.

Tuolta tultiin

7.11.2014

Teneriffa häämöttää jo

Tässä vaiheessa mietin, että ei tuo Teneriffa miltään hiekkarantojen paratiisilta näytä. Nämä pohjoisosan jyrkkiä kallioita.

Lähestytään Santa Cruzin kaupunkia

Tänään olemme Teneriffalla ja saavumme satamaan puolen päivän aikaan, joten oli hyvin aikaa kuvailla maisemia lähestyttäessä Teneriffan saarta. Käytiin vielä lounaalla ennen kuin kokoonnuttiin teatteriin kun olimme varanneet päivälle Royal Caribbeanilta Teide kansallispuiston retken. Näin päästiin myös laivasta ulos ilman ruuhkia. Bussimme oli aivan laivan vieressä ja siitä sitten alettiin kipuaminen bussilla kohti 2300 metrin korkeutta.
N:aa alkoi jo ensimmäisten sadan metrin nousun jälkeen hirvittämään korkeus, kun katsoi bussista taakse merelle päin. En viitsinyt tässä vaiheessa sanoa, että pahempaa on vielä luvassa. Kivuttiin siis Santa Cruzin satamasta kohti kansallispuistoa ja matkaa tuli yhteen suuntaan noin 70 kilometriä ja matka kesti tauon kanssa noin kaksi tuntia. Matkan ensimmäiset parikymmentä kilometriä mentiin suhteellisen loivaa nousua asutusten ja metsien keskellä, mutta sitten tie muuttui kunnon vuoristotieksi joka mutkitteli serpentiinin lailla ja meno oli hidasta.

Suhteellisen jyrkkiä oli rotkot vielä metsärajan alapuolellakin.

Puut alkaa harvenemaan ja kuljetaan tiellä jonka molemmilla puolilla tälläinen maisema. Tässä näkyy vieä laivamme vasemmassa laidassa.

Vielä on jonkun verran matkaa Teidelle

Lähestytään jo Teideä, tässä vaiheessa pidettiin tauko ja käytiin syömässä Restaurante Bambyssa.

Kun puuraja alkoi olemaan alapuolella, huomasi hyvin vuorien jyrkkyyden ja alkoi heti vaistomaisesti miettimään että miten kävisi jos bussi ajaisi tieltä. Ei kovin hyvin taitaisi käydä. N alkoi olla jo aika paniikissa, mutta selvisi siitä kuitenkin hammasta purren. Kun päästiin Teiden kalderaan, alkoi tiekin kulkemaan jo aika tasaista ja ympärillä ei enää ollut kuin muutamien-kymmenien metrien pudotuksia. Kaldera on sortuneen tulivuoren jättämä kraateri. Teiden kaldera on halkaisijaltaan 48 kilometriä ja se on syntynyt 150 000 vuotta sitten räjähdyspurkauksesta. Teide itse nököttää kalderan keskellä. Tämän kalderan läpi kulkee tie pohjoisesta etelään, mitä pitkin mekin nyt kansallispuistoon menemme.
Maisemat kansallispuistossa oli mykistävät ja niitä saatiin tutkia reilun tunnin ajan. Teiden köysiradalle, jolla olisi päässyt 3500 metriin, oli neljän tunnin jonot, joten sinne ei tällä kertaa ollut mahdollista mennä. Pitää lähteä joku toinen kerta sitten omatoimisesti sinne, niin voi käydä huipullakin.

Kalderan sisäseinämää

Siellä se huippu häämöttää

Karua seutua, tuo kaikki on muodostunut laavasta.

Paluu sujui samoissa merkeissä kuin menokin, mutta nyt jyrkkiin rotkoihin oli jo ehkä hieman tottunut ja alkoi luottamaan kuskinkin ajotaitoihin. Kun päästiin Santa Cruzin kaupunkiin, päätettiin jäädä kaupungissa pois ja kierrellä siellä vielä kun laivan lähtöön oli vielä kolmisen tuntia.

Vielä pilvirajan yläpuolella.

Pilvessä ajelua, toivottavasti kuski ei ollut!

1750-luvun ruutivarasto Santa Cruzin satamassa

Kierreltiin kauppoja ja yritettiin etsiä sopivaa ruokapaikkaa pidemmän aikaa, kun vatsa alkoi jo huutaa ihan kunnolla. Pitkän etsinnän päätteeksi löydettiin ihan viihtyisä pieni ravintola, jonka terassille ajateltiin mennä syömään. Tarjoilija sitten tilausta pyytäessä kysyi, haluammeko alkusalaattia ja ajattelimme ottaa sen. Kun pöytään tuli kaksi täyttä lautasellista salaattia, jossa oli paljon vielä kalaa, ihmettelin että olikohan nyt tullut virhe meidän ruuissa, kun nämä vaikuttivat enemmänkin pääruuilta kokonsa puolesta. Kysyttyäni tarjoilijalta asiaa, hän totesi vaan että kyllä nämä alkusalaatteja ovat. No selityskin tuli sitten ruokailun lopussa kun laskussa oli 20€ kahdesta alkusalaatista, suhteellisen tyyristä.
Syönnin jälkeen kierreltiin vielä kaupunkia ja käytiin apteekissa rakkolaastareita ja eräässä kosmetiikkaliikkeessä jossa oli joku remonttiloppuunmyynti. Halvallahan sieltä tavaraa lähti.
Sitten alkoi jaloissa painamaan sen verran että päätimme mennä takaisin laivalle kävellen ja suihkun kautta illalliselle.
Illallisen jälkeen kierreltiin yläkansilla haistelemassa Atlantin tuulia ja katsomassa Santa Cruzin hämärtyvää kaupunkia. Pian alkoi laivakin liikkua ja oli aika jättää Euroopalle hyvästit ja seuraavan kerran oltaisiin kuivalla maalla vasta reilun viikon päästä. Kun ohitimme Teneriffan saaren eteläkärkeä, yritin tähyillä vielä Teiden huippua yön hämärässä, mutta eipä sitä enää näkynyt kuutamosta huolimatta.

Atlantin ylitys alkaa nyt ihan kunnolla...

Irtautuminen Santa Cruzin satamasta, matka yli Atlantin voi alkaa

Jostain Playa De Las Americasin kohdalta, Teide ilmeisesti pilvien peitossa.