Nyt alkoi sitten Atlantin ylitys ihan kunnolla ja mikä erikoisinta, seuraavassa viikossa tulee olemaan viisi 25 tunnin vuorokautta ja vain kaksi normaalia 24 tunnin vuorokautta. Tällä tavoin Karibialle matkustaessa ei tarvitse liiemmin jet lagista kärsiä.
Olimme alkuristeilyn aikaan aina ensimmäisinä aamupalalla kun ovet aukenivat seitsämältä. Mitä lähemmäksi Karibiaa lähestyimme, sitä enemmän ennen ovien aukeamista jonottajia oli ja risteilyn viimeisinä päivinä alkoi olla jo ruuhkaa aulassa. :)
Meripäivät menivät meillä yleensä siihen malliin, että aamiaisen jälkeen mentiin neloskannelle katsomaan auringon nousua ja nauttimaan raikkaasta meri-ilmasta. Välillä käytiin tekemässä kävelylenkkejä yläkannen juoksu-/kävelyradalla. Sitten käytiin vaihtamassa uima-asut päälle ja yläkannelle ottamaan aurinkoa ja lueskelemaan sekä tietysti uimaan.
Altaita laivalla oli useita, vain aikuisille tarkoitetulla puolella yksi allas sekä kaksi suurta poreallasta. Kaikille avoimella puolella oli kaksi allasta sekä neljä erilaista poreallasta. Laivan peräosassa oli vielä lapsille suunnattu Adventure Beach, jossa oli lapsille kahluuallas sekä pieni liukumäki. Yleensä käytiin uimassa aikuisille tarkoitetun alueen altaalla, koska siellä oli kaikista rauhallisinta.
 |
| Vain aikuisille tarkoitettua aluetta altaineen |
 |
| Pääaltaat, toisessa altaassa menossa itsetehtyjen laivojen uittokisa. |
Aurinkoa pystyi ottamaan yläkansilla monessa paikkaa. Pääaluella sekä sitä kerrosta ylempänä kiertävällä alueella pystyi katsomaan isolta screeniltä auringon oton lomassa mitä nyt sieltä milloinkin sattui tulemaan. Enimmäkseen ajasta screenillä pyöri risteilyn info-tv, missä näkyi laivan päivän tapahtumat sekä laivan sijainti ja muuta siihen liittyvää tietoa. Laivan etuosassa oli rauhallinen St. Tropez alue auringonottoa varten. Laivan keskellä Sky barin katolla kolmannessatoista kerroksessa oli vielä pieni rauhallinen tasanne aurinkotuoleineen, jota käytimme useiten koska siellä ei ollut kovinkaan paljoa koskaan ihmisiä eikä ohi kulkevaa liikennettä.
Muutaman tunnin auringonoton jälkeen alkoi aina nälkä kurnimaan ja suuntasimme useimmiten Windjammerin buffettiin syömään lounasta. Kerran kävimme Giovanni's Table ravintolassa ja vasta toiseksi viimeisenä meripäivänä löysimme pääravintolan (missä illallinen tarjoiltiin) loistavat salaattiannokset. Täällä sitten käytiin viimeisenä meripäivänäkin. Yhtenä meripäivänä käytiin myös Johnny Rockets hampurilaisravintolassa lounaalla.
Windjammerissa lounaalla oli tarjolla todella monenlaista ruokalajia ja sieltä löysi varmasti jokainen sellaista, mitä syödä. Buffet linjastosta löytyi monenlaisia vaihtuvia ruokia kalasta, kanasta, porsaasta kuin naudastakin sen lisäksi sushi valikoimaa sekä yhdestä kulmasta pystyi tilaamaan haluamansa wokin kokilta, valiten annoksen raaka-aineet esillä olevista lukuisista vaihtoehdoista. Myös pizzaa löytyi eri täytteillä ja hampurilaisia pystyi rakentamaan itse, tietysti ranskalaisten kera. Jälkiruokapöytä notkui erilaisia vanukkaita, kakkuja sekä keksejä. Juustoja ja hedelmiä unohtamatta.
Giovanni's Tablessa valittiin listalta ruuat ja olivat ala carte annoksia. Tämä ravintola oli lisämaksullinen ja maksoi 20$/ruokailija. Tuohon kattausmaksuun sai syödä kuitenkin vaikka niin monta annosta kuin jaksoi. Naapuripöydässä tilasivat useita ruokia joita maistelivat ja söivät vähän ja sitten tilasivat muita ruokia. Me ei sorruttu tuohon ruuan tuhlaukseen vaan tilattiin molemmat omat annokset ja näillä sai kyllä vatsat täyteen ja olivat aivan loistavia. Jälkiruoka esiteltiin vaunussa jossa lasien takana oli viisi erilaista vaihtoehtoa. Näitäkin sai ottaa vaikka kaikkia :)
 |
| Giovannis Tablen "jälkiruokalista" |
Johnny Rockets hampurilaispaikassa sai viiden dollarin kattausmaksulla per asiakas syödä myös niin paljon kun jaksoi. Otettiin suuret ranskalaiset juustodipillä ja kerroshampurilaiset. Eipä sielläkään paljoa enempää olisi jaksanut joten tyydyimme näihin. Kesken ruokailun alkoi soimaan 50-luvun musiikki ja koko ravintolan henkilökunta tuli käytävälle ja pitivät tanssiesityksen.
 |
| Laivan Johnny Rockets hampurilaisravintola |
Illallisravintolan lounas oli siis salaatti, jonka sisällön sai itse valita varmaan neljänkymmenen raaka-aineen valikoimasta. Salaatti oli todella hyvää ja kävimme sitten siellä myös seuraavana, viimeisenä meripäivänäkin. Harmiteltiin kun ei oltu tätä vaihtoehtoa tajuttu kokeilla jo aiemmin, kun viimeiset kolme risteilypäivää olisimme maissa lounasaikaan.
Lounaan jälkeen yleensä menimme pienen hytissä oleskelun ja laivan kiertelemisen jälkeen jälleen yläkansille aurinkoon lueskelemaan ja uimaan. Maisemat meripäivinä ei ollut kovinkaan vaihtelevat, tosin erilaisia pilvimuodostelmia ja jossain kaukana näkyviä sade- ja ukkospilviä pystyi bongailemaan. Viidentenä meripäivänä näin ensimmäisen kerran kaukana horisontissa rahtilaivan ja oli outoa nähdä muutakin liikennettä kun niin kauan seilattiin aivan yksin. Toiseksi viimeisenä meripäivänä kaukana näkyi myös toinen risteilyalus joka oli myös ylittämässä Atlanttia.
 |
| Muutakin liikennettä läntisellä Atlantilla |
 |
| Auringonlaskua Karibiaa lähestyttäesssä |
Illallisella kävimme useimmiten laivan pääravintolassa jossa oli vaihtuva pukukoodi jota henkilökunta toivoi ihmisten noudattavan. Kolmena iltana oli pukukoodina formal, jolloin naisten tuli pukeutua iltapukuun ja miehillä oli puku tai smokki. Välillä emme jaksaneet panostaa pukeutumiseen kovinkaan paljon ja näinä päivinä kävimme sitten illallisella Windjammerin buffetissa. Todella hyvät valikomat sielläkin oli.
Pääravintolassa istuimme joka ilta samassa pöydässä saman pöytäseurueen kanssa ja meidän kuusipaikkaisessa pöydässämme oli lisäksemme eläkeläispariskunta briteistä ja toinen pariskunta, jota emme koskaan tavanneet koska he olivat tulleet laivaan vasta Funchalista koska olivat myöhästyneet Southamptonin lähdöstä ja muina iltoina oltiin juuri silloin Windjammerissa kun he olivat pääravintolassa. Heille ei myöskään oikein sopinut kello kuuden illallinen ja olivat pyytäneet vaihtoa myöhemmälle ja ilmeisesti olivat saaneet vaihdettua. Brittipariskunnan kanssa keskusteltiin Suomesta ja Britanniasta, töistä sekä aiemmista risteilyistämme ja niillä käydyistä retkistä.
 |
| Illallisravintolan sisäänkäynti |
Illallisen jälkeen kävimme kiertelemässä laivaa ja katsomassa joitain esityksiä laivan teatterissa tai ravintoloiden musiikkiesityksiä sekä muutamilla drinkeillä. Kymmenen-yhdentoista aikaan alkoi jo hytti kutsua ja tilasimme sinne vielä huonepalvelusta syömistä. Telkkaria katsellen tai seuraavan päivän ohjelmaan tutustuen ja iltapalaa syöden sitten vietimme loppuillan.
 |
| Schooner bar |
Hyttimme oli kolmannessa kerroksessa oleva ikkunallinen hytti ja vaikkakaan hytillä ei kokoa ollut kovinkaan paljoa, niin hyvin siellä pystyi majoittumaan. Hytissä oli ikkunan edessä leveä parisänky ja sen molemmilla reunoilla puolisen metriä tilaa. Keskellä hyttiä oli toisella puolella taulu-tv sekä kirjoituspöytä ehostuspeileineen ja toisella puolella nojatuoli ja näiden keskellä pieni pöytä. Vaikkakin hyttimme oli kolmannessa kerroksessa, oli silti ulkona ikkunastamme merenpinnalle reilusti yli kymmenen metriä matkaa.
Laivan muita palveluita ja aktiviteetteja oli kuntosali sekä spa-hoitola, kiipeilyseinä, rullaluistinrata, minigolf, koripallokenttä, juoksu-/kävelyrata, jääluistinrata, kasinon lukuisat peliautomaatit sekä pelipöydät ja vaikka mitä. Tylsää risteilyllä ei tule koskaan olemaan, siitä pitää ylläolevien lisäksi erilaiset ohjatut liikunta ja muut toiminnat. Joka hetki jossain päin laivalla on menossa joku tapahtuma tai järjestetty ohjelma.
Kun käytiin testaamassa laivan jäärata, tapasin siellä ensimmäisen suomalaisen henkilökunnan jäsenen, hän myös esiintyi laivan jääshow:ssa. Hän kertoi että laivalla on myös toinen suomalainen työntekijä, teatterin orkesterin rumpali.
 |
| Sateen jälkeen koriskentällä kokeilemassa, onko vanha taito vielä tallella. |
Laivaa kiertäen löydetiin kivoja paikkoja ympäri laivaa, jollaisiin ei itämeren risteilijöillä pääse. Kahdennentoista kannen etuosasta pääsi peek a boo bridgelle, jonka etuosassa oli ikkunat alas laivan komentosillalle. Merellä ollessa ikkunoista näki komentosillan monitorit ja perämiehet työssään. Satamiin tultaessa ikkunat peitettiin komentosillan työrauhan vuoksi. Peek a boo bridge oli kävelysilta laivan rungon ulkopuolella ja toinen tälläinen oli neljännen kerroksen ulkokannella takaosassa, josta pääsi aivan laivan perään asti. Neljännen kannen etuosasta pääsi vielä kerroksen ylemmäs aivan laivan keulaan, siellä pystyi jäljittelemään Titanic elokuvan kuuluisaa kohtausta. :)
 |
| Ikkunoista pääsi kurkistamaan mitä komentosillalla touhutaan |
 |
| Schooner barin vitriinistä löytyi jotakin tuttua, onhan laiva Suomessa tehty :) |
 |
| Neloskannen peek a boo bridge |
 |
Laivan Royal Promenade keulasta päin katsottuna
|
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti