maanantai 29. elokuuta 2016

Atlantin ylitys 2014 Adventure of the Seas - Osa 6 - St Thomas

15.11.2014

St. Thomas

Tänään on vuorossa St Thomasin saari, joka kuuluu Yhdysvaltain antilleihin. Siellä rantauduimme Charlotte Amalien satamaan, tällä kertaa toiseen satamaan kuin reilu pari vuotta sitten. Koska Saint Thomas kuuluu Yhdysvalloille, tehdään saarelle tullessa vastaava maahantulotarkastus kuin missä tahansa Yhdysvaltojen lentokentillä. Ja koska tämän jälkeen käymme vain Puerto Ricossa ja Miamissa, ei tätä tarvitse enää uudestaan tehdä. Me olimme siis varanneet rantaretken Sapphire Beach resortiin ja luvassa oli aurinkoa, uimista ja snorklausta. Maahantulotarkastus suoritettiin laivan pääravintolaan perustetuilla maahantulopisteillä ja laivayhtiöltä retken varanneet pääsivät ensimmäisinä tarkastukseen. Vartin verran ehkä jonoteltiin kun oli jo meidän vuoromme. Tarkastuksessa ei kyselty oikeastaan muuta kuin mitä aiomme risteilyn jälkeen ja sen jälkeen tuli leima passiin. Siinä ei kauaa tällä kertaa mennyt, verrattuna edellisen kerran Miamin lähes kahden tunnin jonotukseen ja sitten vielä maahantulokaavakkeiden uudelleen täyttöihin :)

Lähestytään Charlotte Amalien satamaa.
Charlotte Amalien keskusta
Kapteeni keskellä seuraa laivan saapumista satamaan.
Hauska sattuma muuten satamassa kun avasimme hyttimme ikkunaverhot, suoraan meidän ikkunasta näkyi Suomen lippu. Satamassa oli kymmenittäin eri maiden lippuja muutaman metrin päässä laivan reunalta ja juuri tälle kohdalle näkyi tuo kotoinen lippu :)

Törmää tähän näköjään myös näin kaukana kotoakin :)
Maahantulotarkastuksen jälkeen menimme vielä hyttiin hakemaan rantakamat ja sitten satamalaiturille odottamaan oman retkemme kyltin kohdalle lähtevää kyytiä. Taksi oli taas perinteinen St Thomasin jenkkiavolava, jonka lavalla oli neljä riviä penkkejä ja katto näiden päällä. Ovia eikä liiemmin seiniä takamatkustamossa ollut ja tämä oli hyvä valokuvaamisen kannalta, sai kuvia ilman häiritsevää ikkunaa. Lavalle mahtui istumaan maksimissaan kaksikymmentä matkustajaa.

Tälläisillä takseilla Charlotte Amaliessa ajellaan. Jännää on muuten tuo että lähes kaikissa autoissa on ratti vasemmalla puolella mutta liikenne kuitenkin on vasemman puoleista.


Taksin matkustamo-osa.
Jouduttiin odottelemaan aika pitkään kyytiämme. Matkaan päästyämme mentiin saaren eteläpuolta kohti saaren itäreunaa jossa rantamme sijaitsi. Ranta ei ollut mikään iso ja oli yksityinen Sapphire Beach resort hotellin rannassa. Saatiin olla todella rauhassa, mitä nyt yksi leguaani tuli tepastelemaan ihan rantatuolimme viereen. Rannan kioskista pystyi tilaamaan juomaa ja jotain pientä purtavaa sekä snorklaus välineet. Snorklausvälineet kuuluivat retken hintaan kuten myös yksi juomalippu/aikuinen, joten itse sain N:n olotilasta johtuen juoda sitten kaksi ilmaista drinkkiä :)

Tälläisissä maisemissa meni tämä päivä.
Leguaani tuli tekemään tuttavuutta.
Rantaa
N lähdössä snorklaamaan.
Oli kiva snorklailla ja katsella kaloja tosin täällä ei kaloja ollut läheskään niin paljoa kuin edellisellä kerralla Bahamalla ollessa eikä niin kirjavia. Nelisen tuntia rannalla oltuamme lähdimme paluumatkalle, tällä kertaa teimme paluun saaren pohjoisosaa pitkin. Saimme nauttia hienoista maisemista ja lämpimästä merituulesta taas avolavan kyydissä. Lähempänä Charlotte Amalien kaupunkia pysähdyimme näköalapaikalle josta oli hienot näkymät alas kaupunkiin ja siitä näkyi molemmat satamat ja meidän laivamme myös.

Näitä liikkuu täällä todella paljon.
Jonkun talon parkkipaikalta suhteellisen kivat näköalat :)
Charlotte Amalien kaupunkia.
Siellä se laiva satamassa meitä odottaa.
Turistit :)
Palattuamme kaupunkiin olisi vielä voinut jäädä kiertelemään keskustaa, mutta meitä se ei jaksanut enää kiinnostaa kun olimme jo siellä kerran käyneet joten palasimme laivalle tällä samalla kyydillä. Laivalla oli sitten hiljaista ja ajattelin lähteä kokeilemaan luistelua laivan jäähalliin. Harmittavasti muuten jäi meillä menemättä laivan jääshow esitykseen, kun se oli keskellä päivää heti Teneriffan jälkeisenä päivänä ja meillä auringossa löhöäminen vei voiton. Pyydettyäni luistimia hallin työntekijältä, hän kysyi mistä olen kotoisin ja kun vastasin "Suomesta", vaihtui puhe hänellä suomeksi ja kertoi olevansa Jyväskylästä. Hän esiintyy myös laivan jääshowssa ja tekee muulla ajallaan myös tätä työtä. Hän kertoi että laivalla on myös toinen suomalainen töissä, pääteatterin bändin rumpali. Rumpaliin olisi ehkä vaikea törmätä missään, kun iltaisin istuu teatterin lavalla rumpusetin takana ja muut ajat miehistön tiloissa. Kyllähän tuo luisteleminen taas onnistui kohtuu hyvin, vaikka edellisen kerran luistelin jäällä edellisellä reissullamme Karibialla reilu kaksi vuotta sitten. Näköjään pitää tänne asti aina tulla luistelemaan, Suomessahan sitä ei voi tehdä :)

Luistelemassa
Illalla pitikin sitten pakata matkalaukut ja jättää seuraavana aamuna tarvitsemat tavarat käsimatkatavaroihin. Matkalaukut jätettiin nimilappuineen hytin oven ulkopuolelle ja siitä ne sitten jossain vaiheessa iltaa katosivat. Ne odottaisivat meitä sitten aamulla terminaalissa laivasta poistuttuamme. Tilattiin vielä huonepalvelusta pizzat illaksi ja syönnin jälkeen oli aika käydä nukkumaan viimeistä yötä tässä mukavassa "hotellissa".


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti